starring-domestic-local-foodsVoidaan sanoa, että kaikki kotimainen ruoka on lähestulkoon lähiruokaa, asuttiinpa missä päin Suomea tahansa. Ruuan ja sen raaka-aineiden kuljetusmatkat eivät ole pitkiä, eikä ruuan kuljettaminen ole viikkokausien projekti, vaan tuotteet löytävät jatkojalostamon alle puolessa vuorokaudessa. Lisäksi elintarviketurvallisuusjärjestelmämme pitää huolen siitä, että kylmäketjut säilyvät katkeamattomina sekä raaka-aineet ja alkutuotannon tuotteet ovat jäljitettävissä alusta loppuun saakka.

Luomuruuan osalta todettakoon samoin, että jo nyt tavalliset kotimaiset puutarha- ja kasvintuotannon sekä viljanviljelyn ja kotieläintalouden raaka-aineet vastaavat pitkälti luomuruuan standardeja, vaikka ne eivät virallisesti sitä olekaan. Monilla maa- ja viljelystiloilla tuotetaan tälläkin hetkellä puhdasta ruokaa ilman geenimanipuloitua rehua, kasvinsuojeluaineita ja kemiallisia lannoitteita. Näin ollen jo tavalliseksi luokiteltu kotimainen ruoka on laadultaan lähes luomuruuan tasoa.

Tavoitteena Euroopassa on, että Suomessakin maataloustuotanto siirtyisi yhä enemmän luomutuotantoon. Tavoitteena on melkein kaksinkertaistaa luomuviljely seuraavan kymmenen vuoden aikana. Toki tällä on myös positiivisia ilmastollisia sekä muita ympäristövaikutuksia. Kun siirrytään enemmän nurmiviljelyyn, joka on esimerkiksi luomunaudan pääravintoa, niin samalla hiiltä vapautuu vähemmän ja mahdollinen ilmastonmuutos hidastuu.

Kotimainen ruoka on kaikin puolin turvallista. Suomessa kotieläimet eivät käytä juuri ollenkaan antibiootteja. Näin ollen monissa maailman kolkissa ongelmana oleva antibioottiresistenssi ei ulotu Suomeen asti. Lisäksi monet muualla maailmassa riehuvat kasvi- ja eläintaudit eivät ole saaneet kunnollista jalansijaa pohjoisissa elinolosuhteissamme. Tästä on kiittäminen tehokasta, kansallista taudinvastustusohjelmaa, jossa alkutuottajilla on erittäin merkittävä rooli.

Suomessa tuotantoeläimet saavat elää hyvän elämän, jossa panostetaan eläinten hyvinvointiin ja niiden lajityypillisen käyttäytymisen tukemiseen. Eläinten hyvinvointi on keskeinen asia myös maatalouden kannattavuuden vuoksi. Hyvinvoiva eläin myös tuottaa paremmin. Mikäli eläin ei saa tarvitsemiaan asioita, kuten sopivaa ruokaa ja juomaa, kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja tai sillä on muuten asiat huonosti, niin se ei kasva eikä tuota maitoa. Suuri osa tuotantoeläimistä saa ulkoilla jopa ympärivuotisesti ja hoitaa jälkeläisiään vapaasti.

Vaikka Suomen kesä on lyhyehkö, on se myös valoisa ja sopivan lämmin ja kostea ajatellen monien kasvien, juuresten ja vihannesten kasvua. Lisäksi puhdas ilma ja maaperä tarjoavat mainion kasvualustan lukuisille marjoille niin metsissä, pelloilla kuin soillakin. Ei ihme, että monet ravintolat hyödyntävät kotimaassa tuotettua lähiruokaa myös lounastarjoiluissa.